Kokoomuksella on haave. Yrittäjyystavoitteensa julkaissut puolue haluaa uudistaa perusturvaa ”kannustavampaan suuntaan”, eli toisin sanoen leikata toimeentulotukea ja asumistukea. Se haluaa leikata myös ansiosidonnaista. Samaan aikaan kokoomus esittää paikallista sopimista ohi työehtosopimusten, mikä käytännössä tarkoittaa palkkojen ja työaikojen polkemista – paikallinen sopiminen kun on jo nyt mahdollista, mutta ei työehtosopimuksia huonommin ehdoin. Näillä tavoitteilla ei yrittäjyyskään kuitenkaan pitemmän päälle kukoistaisi.

Palkkojen polkeminen nimittäin tarkoittaisi käytännössä sitä, että työntekijä olisi pakotettu turvautumaan sosiaaliturvaan pärjätäkseen kasvavien elinkustannusten kanssa. Siis siihen samaiseen sosiaaliturvaan, jota kokoomus haluaa myös leikata. Sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset eivät siis pelastaisi valtion taloutta, kun käyttäjien määrä lisääntyisi. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että valtion mahdollisuudet antaa yrittäjille takaisin solidaarisuuden periaatteella jäisivät olemattomaksi.

Työaikojen polkeminen tarkoittaisi joko osa-aikatyön lisäämistä, jolla olisi sama vaikutus kuin palkan polkemisella. Se voisi tarkoittaa myös pitempää työaikaa palkkaa lisäämättä. Kun tiedämme, että työuupumus on nykyään vakava ongelma ja johtaa usein pitkiin sairaspoissaoloihin, olisi työajan pidentäminen vaarallinen tie. Sairaspoissaolot lisäävät työnantajien kuluja erityisesti silloin, kun poissaoloihin on hankittava sijainen. Sijaisen perehdytys vie lisäksi resursseja, joita varmasti nykyajan työelämässä tarvitaan toisaallekin. Miten tämä kaikki olisi kannattavaa?

Lähtökohtaisesti työntekijöillä ja työnantajilla on sama toive; nähdä työnantajan menestyvän. Se on myös työntekijän turva. Työntekijä tekee osansa tuon menestyksen eteen ja työnantajan tehtäväksi jää kohdella työntekijää oikeus- ja sivistysvaltion periaatteiden mukaisesti, tämän työssä jaksamisesta ja työhyvinvoinnista huolehtien. Riittävä palkkaus auttaa myös työntekijää selviämään ilman sosiaaliturvaa ja mahdollistaa osaltaan sen, että valtion on mahdollista tulla myös yrittäjiä vastaan. Itse toivoisin näkeväni yrittäjien suuntaan esimerkiksi yrittäjien omaa työhyvinvointia lisääviä toimenpiteitä valtion taholta.

Me Suomessa tarvitsemme yrittäjiämme ja heidän osaamistaan. Tarvitsemme myös osaavia työntekijöitä. Vastakkainasettelun sijasta on järkevämpää vetää yhtä köyttä, toinen toistamme kunnioittaen. Kunnioitusta on riittävä palkkaus, oikea työn ja vapaa-ajan suhde ja työssä jaksamisen edistäminen, molemmilla osapuolilla. Haluamme toistemme menestyvän, se on yhteinen etumme.