Tulevan oikeistohallituksen ohjelmasta julkisuuteen tulleet tiedot ovat kylmää ja karua luettavaa. Osansa saavat niin pienituloiset, duunarit kuin maahanmuuttajatkin. Tuloveroaleen on varaa, mutta samaan aikaan mihinkään muuhun ei. Sotesta leikataan, samalla kasvatetaan sote-palveluiden tarvetta entisestään. Tiedossahan tämä oli, mutta Suomi saa mitä tilaa. Surullista, että tätä todella tilattiin.

Työntekijöiden oikeuksiin kajoaminen on odotettavissa oleva, mutta hyvin erikoinen veto oikeistolta. Viime vuosien lisääntynyt työuupumus ja samaan aikaan vallitseva osaajapula ovat asioita, joihin vastaamiseen muun muassa SAK on todennut tarvittavan uusia keinoja, kuten nelipäiväisen työviikon kokeilu. Oikeiston keinot kuitenkin hyödyttävät vain työnantajaa; palkkaamisen kynnys varmasti madaltuu, kun työntekijän irtisanomiseen riittää epämääräinen ”asiallinen syy” ja määräaikaisuuksiinkaan ei tarvita erityistä syytä. Samaan aikaan luottamusmiesjärjestelmän ja työehtosopimusten ulkopuolelle laajennettava paikallinen sopiminen tulee varmasti heikentämään työntekijöiden työsuhteiden ehtoja. Mielenkiintoinen vastine työvoimapulaan ja työhyvinvointiin, joista jälkimmäinen ottaa askelen taaksepäin jo palkattoman sairaspäivän myötä. Oikeiston huutoon ”huonon työntekijän” liian vaikeasta irtisanomisesta Suomessa on oikeistohallitusta muodostava porukka vastannut ristiriitaisesti siihen katsoen, että työllisyyttä halutaan nostaa.

Lisää haittoja, vähemmän haittojen hoitoa

Myös alkoholin myynnin osalta tulevan hallituksen suunnitelmat ovat karmeaa luettavaa. Vuonna 2018 tehdyn alkoholilain uudistuksen seurauksena kauppoihin tulleet vahvemmat panimojuomat lisäsivät niin alkoholista johtuvia kuolemia kuin sairastavuutta. Tätä oikeisto haluaa lisää, samalla kun leikkaa sosiaali- ja terveydenhuollosta. Kristallipalloa en omista, mutta väitän, että osattomuus, syrjäytyminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon kulut tulevat tämän seurauksena kasvamaan. Jos etämyynti vielä mahdollistetaan, tulee ikärajojen valvominen muuttumaan mahdottomaksi. Näin oikeisto lisää pahoinvointia.

Kansa, tuo valtion oma

Maahanmuuttajat ovat oma ryhmänsä tulevassa hallitusohjelmassa. Heiltä vaadittavat ansio- ja tulotasot nousevat ja pysyvän oleskeluluvan saantia vaikeutetaan. Suomi käpertyy sisäänpäin yhä tiukemmin. Kun työelämä ei juurikaan houkuttele nuoria, osaajapula on täyttä totta ja uupumusten määrä vain lisääntyy, kenen odotetaan tekevän ne työt, jotka maahanmuuttajat ovat tähän asti mukisematta tehneet pienellä palkalla? Ansiotulotason nosto on jo itsessään niin uskomaton veto, ettei asian ristiriitaisuutta voi kuin ihmetellä, joskin tällä haetaan varmasti sosiaaliturvaan tukeutumisen laskua. Samaan aikaan kuitenkin todetaan työperäisen maahanmuuton olevan talouskasvun kannalta tärkeää. Oikeisto hakkaa kepillä sillä periaatteella, että kansa on valtiota varten.

Minä väitän asian olevan edelleen toisinpäin. Työhön kannustavat hyvät työsuhteen ehdot ja sopiva kuormitus. Maahanmuuttajia tarvitaan tueksi osaajapulaan ja heidän verotulonsa ovat myös tuloa valtiolle, siitä pienemmästäkin palkasta. Toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto pitää ihmiset osallisina. Toisenlaista menoa on nyt kuitenkin velkapelottelun varjolla tilattu, joten näillä mennään.